Toimitusketjun hallinta – toimintavarmuutta häiriöiden keskellä

Miksi yritysjohtajien tulisi nähdä toimitusketjun hallinta kilpailuetuna eikä pelkkänä operatiivisena tehtävänä

Epävarmoina aikoina vahva toimitusketjun hallinta auttaa yrityksiä kasvamaan ja hallitsemaan riskejä. Tämä artikkeli näyttää yritysjohdolle, miten selkeät strategiat, tarkoituksenmukaiset mittarit ja oikea teknologia voivat muuttaa toimitusketjun reaktiivisesta kustannuserästä kilpailuedun ja kestävän kasvun moottoriksi.

Keskeiset huomiot

• Toimitusketjuongelmat heikentävät liikevaihtoa 94 %:ssa yrityksistä, mikä tekee toimitusketjun hallinnasta yritysjohdon keskeisen prioriteetin.

• Yritykset, joilla on joustava ja häiriönkestävä toimitusketju, voivat saavuttaa jopa 55 % korkeamman kannattavuuden kilpailijoihinsa verrattuna häiriötilanteissa.

• Nykyaikainen toimitusketjun hallinta tasapainottaa kustannustehokkuuden ja varautumisen: siirrytään just-in-time-ajattelusta kohti just-in-case-suunnittelua.

• Investoinnit digitaalisiin toimitusketjuratkaisuihin tuottavat mitattavia tuloksia: jopa 20 % pienemmät operatiiviset kustannukset ja 11 % korkeamman kannattavuuden verrattuna muihin yrityksiin.

• Onnistuminen edellyttää, että johto on yksimielinen suorituskyvyn mittaamisesta neljällä keskeisellä osa-alueella: talous, asiakaspalvelu, operatiivinen toiminta ja riskienhallinta.

Kun liiketoimintaympäristö muuttuu arvaamattomaksi, toimitusketju ratkaisee, pitävätkö talousennusteet vai eivät. Tasaisen ja ennustettavan globaalin kaupan aika on ohi – tilalle on tullut jatkuva häiriöiden ja epävarmuuden tila. Merkittävät toimitusketjuongelmat eivät ole enää poikkeuksia, vaan toistuva osa arkea, johon yritysten on oltava valmiita vastaamaan.

Taloudelliset vaikutukset ovat vakavia ja suoria. Peräti 94 % yrityksistä kertoo toimitusketjujen häiriöiden heikentäneen liikevaihtoa. Accenturen arvion mukaan häiriöt johtavat vuosittain noin 1,6 biljoonan Yhdysvaltain dollarin menetettyihin kasvumahdollisuuksiin, ja yritykset jäävät ilman 7,4–11,0 %:a potentiaalisesta liikevaihdon kasvusta operatiivisten häiriöiden vuoksi.

Samaan aikaan Hendricksin ja Singhalin tutkimus osoittaa, että toimitusketjujen häiriöt aiheuttavat keskimäärin noin 11 %:n kasvun operatiivisissa kustannuksissa ja 7 %:n laskun myynnin kasvussa. Tämä korostaa, miksi vahva toimitusketjun hallinta on kriittinen tekijä yritysten taloudellisen resilienssin kannalta.

Mitä toimitusketjun hallinta on – ja miksi sillä on merkitystä

Jotta toimitusketjua voidaan hyödyntää strategisena voimavarana, yritysjohdon on ensin päästävä yhteisymmärrykseen nykyaikaisesta, liiketoimintalähtöisestä toimitusketjun hallinnan määritelmästä. Yhteinen ymmärrys luo perustan toimivalle strategialle, oikeille investoinneille ja paremmalle päätöksenteolle yhä arvaamattomammassa globaalissa toimintaympäristössä.

Toimitusketjun hallinta selkokielellä

Yritysjohdon näkökulmasta vastaus kysymykseen mitä toimitusketjun hallinta on ja miksi se on tärkeää ulottuu huomattavasti logistiikkaa laajemmalle. Ytimessään toimitusketjun hallinta (SCM) tarkoittaa kolmen liiketoiminnan menestyksen kannalta kriittisen virran kokonaisvaltaista koordinointia:

1. Fyysinen tavaravirta raaka-aineista aina loppuasiakkaalle asti

2. Digitaalinen tietovirta, joka mahdollistaa suunnittelun ja läpinäkyvyyden

3. Taloudellinen rahavirta, joka vaikuttaa käyttöpääomaan ja kannattavuuteen

Tämä näkökulma nostaa toimitusketjun hallinnan erillisistä toiminnoista yhdeksi integroiduksi liiketoimintaprosessiksi. Se ohjaa sitä, miten organisaatio luo ja toimittaa arvoa, ja kytkee markkinasignaalit suoraan yrityksen kykyyn toimia.

Miksi toimitusketjun määrittely on muuttunut vuosikymmenen häiriöiden myötä

Toimitusketjun hallinnan nykyaikaisen määritelmän merkitys on kasvanut vuosikymmenen mittaisen äärimmäisten häiriöiden vuoksi. Vanha ajattelutapa, jossa keskityttiin kustannusten minimointiin ja tehokkuuden maksimointiin, ei enää riitä. Sarja merkittäviä yllätyksiä – mukaan lukien COVID-19-pandemia, geopoliittiset konfliktit ja poikkeukselliset sääilmiöt – on paljastanut vakavia heikkouksia maailmanlaajuisesti optimoiduissa, lean-toimitusketjuissa.

Tämä on pakottanut yritykset miettimään strategiansa täysin uudelleen.

Toimitusketjun huippuosaaminen edellyttää nykyään perinteisen kustannustehokkuuden tasapainottamista resilienssin ja varajärjestelmien rakentamisen kanssa. Johdon keskustelut ovat siirtyneet vanhasta just-in-time -varastostrategiasta, jossa pidettiin mahdollisimman vähän varastoa kustannusten säästämiseksi, kohti just-in-case -lähestymistapaa, joka varautuu odottamattomiin ongelmiin.

Todellinen nykyaikainen tehokkuus tarkoittaa sitä, että laskelmiin otetaan mukaan myös se, mitä maksaa, jos ei ole varautunut häiriöihin. Se edellyttää konkreettisia investointeja vahvempien toimitusketjujen rakentamiseen. Tällaisia investointeja voivat olla esimerkiksi kahden eri toimittajan käyttö (dual-sourcing) tai varastopuskureiden ylläpitäminen. Nämä strategiat toimivat kuin vakuutus, suojaten yritystä tapahtumilta, jotka voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa liiketoiminnalle.

Johtajien prioriteetti: kasvun ja kassavirran turvaaminen sekä palvelun suojaaminen

Toimitusketjun hallinta toimii strategisena toimintona, joka suojaa ja kasvattaa suoraan yrityksen arvoa. Sen keskeiset tavoitteet ovat selkeät ja mitattavat:

• Liikevaihdon suojaaminen varmistamalla, että liiketoiminta jatkuu keskeytyksettä ja myynnin menetys estetään

• Käyttöpääoman optimointi älykkäällä varaston- ja kassavirran hallinnalla

• Asiakaspalvelun varmistaminen huolehtimalla tuotteiden saatavuudesta ja toimitusten luotettavuudesta

Miksi toimitusketjun hallinta on toimitusjohtajan tasoinen prioriteetti

Toimitusketjun hallinta on kehittynyt taustalla tehtävästä operatiivisesta tehtävästä strategiseksi prioriteetiksi, jolla on merkitystä yrityksen ylimmällä tasolla. Toimitusjohtajalle ja hallitukselle vahva toimitusketju tarjoaa mitattavaa kilpailuetua ja on keskeinen osa yrityksen kokonaisvaltaista johtamista.

Mitattavissa oleva kilpailuetu

Vahvin syy toimitusjohtajan tason huomion kohdistamiseen toimitusketjuun on se, että ketterä ja häiriönkestävä toimitusketju tuottaa mitattavia taloudellisia tuloksia. Boston Consulting Groupin laaja tutkimus osoitti, että yritykset, joita pidettiin toimitusketjun resilienssin johtajina, saavuttivat bruttokatteensa kasvussa 55 prosenttiyksikköä paremman tuloksen kuin jälkeen jääneet yritykset.

Tämä vahva suorituskyky näkyy suoraan paremman osakkeenomistaja-arvon muodossa. Toisessa BCG:n tutkimuksessa havaittiin, että vakaiden aikojen aikana ero parhaiden ja heikoimpien suoriutujien välillä on 16 prosenttiyksikköä osakkeenomistajien kokonaistuotossa, mutta kriisiaikoina ero lähes kaksinkertaistuu 30 prosenttiin. Tämä osoittaa, että resilienssi tuottaa merkittäviä tuottoja juuri silloin, kun niillä on suurin merkitys. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että yritykset, joissa hankintajohtajat ovat osa johtoryhmää strategisina päätöksentekijöinä, ylittävät markkinatuoton yli 130 %:lla.

Riskienhallinta hallituksen agendalla

McKinseyn analyysi paljasti, että kulutustavara-alan keskimääräinen yritys voi kymmenen vuoden aikana menettää toimitusketjujen häiriöiden seurauksena jopa 30 % yhden vuoden EBITDA:sta.

Valvonnassa on kuitenkin edelleen merkittävä aukko. Vuoden 2023 McKinseyn kysely osoitti, että vaikka riskit ja resilienssi hallitsevat kokousagendoja, alle puolet yrityksistä raportoi näistä riskeistä hallitukselle säännöllisesti, ja vain joka kymmenennellä yrityksellä on erillinen riskienhallinnan budjetti. Tilannetta pahentaa näkyvyyden puute syvällä toimitusketjussa: alle puolet johtajista ymmärtää suoraan toimittajiin liittyvät riskit, ja kolmannen tason toimittajien ja sitä syvempien toimijoiden osalta luku putoaa vain 2 prosenttiin.

Nämä tiedot viittaavat vaaralliseen “strategiseen huomiovajeeseen”, jossa 88 % johtajista näkee toimitusketjun jälleen ensisijaisesti kustannuskeskuksena. Tämä oletus on merkittävä strateginen virhe, sillä organisaatiot, jotka ylläpitävät keskittymistä resilienssiin, ovat valmiina hyödyntämään 55 prosenttiyksikön bruttokate-etua seuraavan häiriön iskiessä.

Kustannuksista asiakkaaseen: mitattavat hyödyt, joita johto odottaa

Jotta mikään strateginen hanke saisi johdon tuen, sen hyödyt on kuvattava taloudellisina mittareina. Tämä tarkoittaa sitä, että puhutaan tuloslaskelman ja taseen kieltä. Toimitusketjun resilienssiin ja digitalisaatioon tehtävien investointien on tuotettava selkeitä, mitattavia taloudellisia tuloksia.

Kustannussäästöt ilman palvelutason heikentämistä

Nykyaikainen toimitusketju tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä älykkään optimoinnin kautta – ei ajattelemattomilla budjettileikkauksilla. Huipputason yritykset, jotka ovat ottaneet käyttöön toimitusketjun digitalisaation, raportoivat selkeitä tuloksia: 20 % alhaisemmat operatiiviset kustannukset ja 11 % korkeampi EBIT verrattuna kilpailijoihin.

Edistyneet teknologiat, kuten tekoäly, tuottavat vielä dramaattisempia tuloksia. McKinseyn analyysin mukaan tekoälyyn perustuva ennustaminen ja automaatio voivat vähentää logistiikkakustannuksia 15 %, pienentää varastotasoja 35 % ja parantaa palvelutehokkuutta 65 %. Toimitusketjun hallinta tarjoaa näin vahvan tuoton: CAPS Researchin tuoreimmat tiedot osoittavat keskimääräisen ROI:n olevan noin 731 %, mikä tarkoittaa, että jokaisesta investoidusta dollarista säästetään keskimäärin 7,31 dollaria.

Parempi asiakastyytyväisyys liikevaihdon kasvattajana

Resilientti toimitusketju on keskeinen asiakaskokemusta tukeva toiminto, joka vaikuttaa suoraan asiakkaiden säilyttämiseen. COVID-19-pandemia antoi vakavan oppitunnin: 77 % yhdysvaltalaisista kuluttajista vaihtoi brändiä tai kauppaa, ja kaksi kolmasosaa ilmoitti syyksi tuotteiden puuttumisen.

Asiakkaiden sietokyky palveluvirheille on hyvin alhainen. Tutkimukset osoittavat, että 14 % asiakkaista hylkää jälleenmyyjän täysin yhden myöhässä toimitetun tilauksen jälkeen, ja 16 % tekee saman yhden virheellisen tilauksen jälkeen. Toimitusketju, joka toimii luotettavasti ja ennakoitavasti, rakentaa asiakkaiden luottamusta ja uskollisuutta, mikä johtaa pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen ja kestävään liikevaihdon kasvuun.

Viisi hyötyä, joista johto välittää

Strategisesta näkökulmasta toimitusketjun hallinnan viisi keskeistä hyötyä vastaavat täydellisesti niitä suorituskykymittareita, joita johto tarkastelee:

1. Parantunut kannattavuus: Digitaaliset työkalut ja strateginen johtaminen vähentävät suoraan operatiivisia kustannuksia ja parantavat katteita. Nämä säästöt näkyvät suoraan tuloksessa.

2. Suojattu ja nopeutettu liikevaihto: Vahvat toimitusketjut estävät liikevaihdon menetyksen ja mahdollistavat markkinaosuuden kasvun kriisitilanteissa.

3. Optimoitu käyttöpääoma: Tekoälypohjainen suunnittelu voi vähentää varastotasoa, vapauttaen merkittävää kassavirtaa uudelleensijoitettavaksi liiketoiminnan muihin osa-alueisiin.

4. Kasvanut asiakaskohtainen elinkaaren arvo: Luotettava toimitus ja tuotteiden jatkuva saatavuus ovat keskeisiä asiakassuhteen ylläpitämisessä, mikä ehkäisee kalliita asiakaskatoja kilpailijoille.

5. Vähentynyt yritysriski: Ennakoiva riskienhallinta pienentää merkittävien taloudellisten shokkien uhkaa ja suojaa osakkeenomistajien tuottoja kokonaisuudessaan.

Seuraava taulukko tiivistää vahvimmat taloudelliset todisteet ja kokoaa liiketoimintatapauksen investoinnin tueksi.

Miksi toimitusketjun hallinta luo kasvua kustannustehokkuuden ohella

Lopulta keskustelun on keskityttävä kasvuun. Vahva toimitusketju toimii alustana yrityksen ydintoimintastrategialle. Se mahdollistaa uusien tuotteiden nopeamman lanseerauksen, nopeamman pääsyn uusiin markkinoihin ja premium-palveluiden tarjoamisen. Tämä tekee toimitusketjusta keskeisen moottorin liikevaihdon kasvulle.

Tavoitteet ja ydintoiminnot, jotka vauhdittavat suorituskykyä

Tehokkaaseen toimitusketjun hallintaan yritysjohdon on ymmärrettävä sen ydintoiminnot kokonaisvaltaisena, integroituna järjestelmänä.

Viisi ydintoimintoa, jotka johdon tulee tuntea

Strategisella tasolla toimitusketjun hallinta voidaan jakaa viiteen päätoimintoon:

1. Suunnittelu (Plan): Strateginen osa, joka vastaa kysynnän suunnittelusta ja ennustamisesta.

2. Hankinta (Source): Strateginen ostaminen ja toimittajasuhteiden hallinta.

3. Valmistus (Make): Tuotannon ja valmistuksen arvonluontimoottori.

4. Toimitus (Deliver): Fyysinen linkki asiakkaaseen logistiikan ja kuljetusten kautta.

5. Palvelu ja palautus (Service & Return): Asiakaspalvelun ja palautusprosessien kautta kokonaisuuden sulkeminen.

Tavoitteista KPI-mittareihin: kannustimien yhtenäistäminen ydintoiminnoissa

Strategian ja toteutuksen välinen yhteys syntyy mittareista, joilla suorituskykyä seurataan. Johtajien on tuettava tasapainoista mittaristoa (balanced scorecard), joka sisältää end-to-end KPI:t ja edistää eri toimintojen välistä yhteistyötä. Johdon tason dashboardin tulisi tarjota kokonaiskuva, joka sisältää:

Taloudelliset KPI:t:

• Kokonaistoimintakustannus (Total cost to serve): Asiakastilauksen täyttämisen kokonaiskustannus alusta loppuun

• Cash-to-cash -sykli: Aika, joka kuluu varastoon sijoitetusta rahasta asiakkaalta saatavaan maksuun

Asiakasmittarit:

• Täydellisten tilausten osuus (Perfect order %): Tilauksista, jotka toimitetaan kokonaisina, ajallaan ja vahingoittumattomina

• Ajallaan ja kokonaisina (On-time in-full): Tilaukset, jotka saapuvat sovittuna ajankohtana oikeilla määrillä

Operatiiviset KPI:t:

• Varastonkierto (Inventory turns): Kuinka usein varasto myydään ja uusitaan tietyn ajanjakson aikana

• Ennustetarkkuus (Forecast accuracy): Kuinka lähellä kysynnän ennusteet vastaavat todellista kysyntää

Resilienssi-KPI:t:

• Palautumisaika (Time-to-recover): Kuinka nopeasti toiminta palautuu normaaliksi häiriön jälkeen

• Toimittajariskien pisteet (Supplier risk scores): Arvio toimittajiin liittyvien ongelmien todennäköisyydestä

Teknologia, joka nopeuttaa tuloksia: SCM-ohjelmiston viisas valinta

Teknologia on välttämätön resilienssin ja datalähtöisen toimitusketjun ylläpitämiseksi. Yritysjohdolle oikean SCM-ohjelmiston valinta on strateginen päätös, jonka on tuotettava mitattavia liiketoimintatuloksia.

Mitä tärkeintä on alustan valinnassa

Toimitusketjun hallinnan ohjelmiston arvioinnissa on ensisijaisesti keskityttävä liiketoiminnallisiin tuloksiin, ei pelkkiin teknisiin ominaisuuksiin. Keskeisiä valintakriteerejä ovat:

1. Strateginen linjaus: Suora tuki yrityksen päästrategialle.

2. Integraatiokyky: Saumaton yhteensopivuus olemassa olevien ERP-järjestelmien kanssa.

3. Skaalautuvuus ja joustavuus: Kyky tukea kasvua, usein pilvipohjaisia SaaS-ratkaisuja suosien.

4. Toimittajan vahvuus ja kumppanuus: Taloudellisesti vakaa, pitkäaikainen kumppani, joka on sitoutunut innovaatioihin.

5. Tekoäly ja edistynyt analytiikka: Vahvat kyvyt muuttaa data kilpailueduksi.

Toimitusketjun kestävyyden rakentaminen: Yhteenveto

Jatkuvien häiriöiden aikakaudella toimitusketjun hallinnan nostaminen strategiseksi prioriteetiksi on kilpailukykyä vahvistava välttämättömyys. Toiminto on siirtynyt taustalla tehdystä työstä yrityksen kasvua, kestävyyttä ja liiketoiminta-arvoa ohjaavaksi keskeiseksi tekijäksi. Yritysjohtajille tämä on perusedellytys epävarmuuden hallintaan ja kestävän kilpailuedun turvaamiseen.

Hyödyt ovat selkeitä johtajille: liikevoiton suojaaminen, käyttöpääoman optimointi, asiakasuskollisuuden vahvistaminen ja liiketoimintariskien vähentäminen. Kestävät organisaatiot suoriutuvat merkittävästi paremmin kuin kilpailijansa, sillä ne pystyvät muuttamaan volatiliteetin mahdollisuudeksi.

Eteenpäin vievä tie on strateginen matka, joka alkaa johdon yhteisellä näkemyksellä selkeistä tavoitteista ja KPI-mittareista, jatkuu nykyisen suorituskyvyn huolellisella mittaamisella ja etenee kohdennettujen, ohjelmiston tukemien parannusten testaamiseen. Näin organisaatiot voivat todistaa investointien tuoton ja vahvistaa liiketoimintaa tulevaisuutta varten.